Jouluyllätyksiä

Vielä on joulua vähän jäljellä, ja jääkaappi täynnä jouluruokia. Mistä se johtuu, että aina niitä hamstraa niin paljon että jää yli?

Jouluaattona oli hauskaa, kun pakettikassissa oli anoppilasta tulleiden jokavuotisten lakanoiden ja taloustilpehöörien seassa jouluyllätys. Jouluyllätysvaihtoparini oli Jaana. Jaanan lahja oli ihastuttavan jouluisen punainen: joululiina, lasinaluset, punainen kynttilä ja nallekirjanmerkki. Paketin "nimilappuna" oli huovutettu sydän, jonka ripustin maljakossa olevaan onnenbambuun (aka ruokotraakkipuu) koristeeksi. Meillä nimittäin ei ole ollut tapana laittaa joulukuusta - aiemmassa asunnossa sille ei ollut tilaa, ja nyt ensimmäisenä jouluna uudessa kodissa ei oikein osannut vielä muuttaa perinteitä, vaikka tilaa onkin enemmän.

Jaana oli laittanut myös kirjeen mukaan, ja koska siinä on muutama muitakin lukijoita varmaankin kiinnostava yksityiskohta, niin siteeraan: "Liina on tehty karjalaiseen pistokirjontaperinteeseen kuuluvalla virvittäin ompelulla. Virvittäin ompelua on käytetty mm. kansallispukujen kirjonnoissa ja käspaikoissa. (esim. http://taitek.pkky.fi/kaspaikka/ tai http://www.tkukoulu.fi/~amkpaana/index.htm)" Nallekirjanmerkki on kuulemma paikallisen ammatillisen koulun oppilastyötä.

Hypistelin innokkaasti tuota liinaa, sillä alkoi heti tehdä mieli ruveta kokeilemaan tuota kirjontatapaa itsekin. Millaiseenkohan asusteeseen tai vaatteeseen voisi kirjoa virvittäin? Ehkä talonpoikaistyyliseen paitaan? Ostin Helsingissä käydessäni Kirjakorista Kansallispukuja Suomesta -kirjan, ja sitä selatessa tuli sellainen olo, että pitäisi päästä tekemään perinnekäsitöitä. Ne ovat jääneet pitkäksi aikaa muiden käsitöiden varjoon. Jaanan lahja nosti taas innostuksen pintaan. Kiitos siitäkin siis, Jaana! :)

En ymmärrä, mikä ihmeen lipsahdus minulle tapahtui, mutta en hoksannut ottaa Jaanalle lähettämästäni lahjapaketista kuvia - huomaan, että monessa blogissa on esitelty sekä itse lähetetyt ja saadut lahjat. Kerronpa siis lahjoista vain kirjallisesti. Kun vaihtelimme maileja, Jaana vihjaisi, että hänellä on melko iso varasto erilaisia käsityötarvikkeita, mutta että haarukkavirkkausvälinettä ei ole. Ajattelin siis ottaa vihjeestä vaarin ja lähettää hänelle sellaisen. Se oli siis pakettini hyödyllisin lahja, josta toivottavasti on iloa pitempäänkin. Toivottavasti Jaana ei ei kuitenkaan ole ehtinyt tässä välissä ostaa haarukkavirkkausvälinettä, vaan on osannut aavistaa, että saattaisin muistaa välineen puutteen!

Toisena lahjana oli Globe Hopen heijastin. Globe Hope on suomalainen nuorten muotoilijoiden perustama yritys, jonka tuotteet tehdään kierrätysmateriaaleista, kuten sairaaloiden, armeijan ym. isojen laitosten käyttämistä kankaista sekä kirpputoritavarasta. Annoin tänä vuonna Globe Hopen tuotteita useammalle ihmiselle joululahjaksi. Globe Hopen tuotteet ovat minusta tavattoman sympaattisia, ja kierrätysideaa pitää tietysti tukea.

Jaana myös esitti toiveenaan, ettei jouluyllätyksenä olisi mitään syötävää. Koska itsestäänselvästi olisin laittanut jotain herkkua mukaan, ellei Jaana olisi varoittanut, mietin pitkään, mikä olisi sopiva herkun korvaava lahja. Onneksi paikallisesta käsityöpuodista löytyi piparkakkukynttilä, jonka kuulemma pitäisi tuoksua piparkakulle poltettaessa.

Kiitokset Jaanalle lahjoista! Ne ovat jo käytössä. Poltan kynttilää tälläkin hetkellä: on oudolla tavalla perinteitä ja nykyaikaa sekoittavan tunnelmallista istua tietokoneen äärellä hämärässä huoneessa kynttilän palaessa.