Hirviöpipon paluu
Voi pälli sentään. Olen pitänyt gargantuamaista pipoani silloin tällöin, ja ehdin päästä se päässä jopa erään tapahtuman yleisöstä otettuun paikallislehden kuvaankin. Pipo ei kuitenkaan tuntunut erityisen mukavalta, se oli liian löysä, pyöri päässä, ja tuultakaan se ei pitänyt. Jos sen veti huolimattomasti päähän, se ryttääntyi nauhakujan ympärille. Niinpä päätin kokeilla pipon huovuttamista, jotta se tikistyisi vähäsen.
En ole aiemmin huovuttanut valmiiksi kudottuja juttuja, pelkkää villaa vain, eikä minulle ollut ihan selvää, että miten homma helpoimmin lähtisi liikkeelle. Päätin kumminkin, että huovutan pipoa käsin enkä koneessa, jotta voisin hallita huopumista paremmin.
Yritin ensin huovuttaa pipoa levynä hieroen sitä käsillä pyörivin liikkein, mutta pipo vain venyi meduusamaisesti. Pelkäsin, että jos jynssään liikaa, lopputuloksena on puoliympyrän muotoinen kiinteä levy, joten aika pian siirryin perinteiseen vanuttamiseen saippuavedessä. Huopumisen alkamiseen meni aika pitkä aika, puoli tuntia jopa, ja alun varovaisen venyttelyn jälkeen päädyin hankaamaan pipoa oikein kunnolla.
Suurin osa piposta huopui todella nätisti, jopa päälaki, jonka huopumista olin etukäteen epäillyt - ajattelin nimittäin, että se ei huopuisi tasaisesti. Pipon hieno neuletekstuuri katosi, mutta minkäs sille voi.
Mutta pipon reunat. Niistä tuli aaltoilevat, ja muodoltaan pipo muistuttaa lähinnä tulppaania. Yritin huovuttaa reunoja erityisen paljon siinä toivossa, että ne kutistuisivat muuta pipoa enemmän, mutta luulen että aaltoiluongelma vain paheni. Olen aiemminkin painiskellut huovutettavien asioiden reunojen aaltoiluongelman kanssa, mutta tämä aaltoilu on voimakkainta tähänastisista kokemistani.
Lopputuloksena on se, että kun pipon laittaa päähän, sen reuna löpsöttää niin paljon, ettei reuna pysy taitettuna. Keräsin sitä ylimääräistä löpsöttävää reunaa soljella jonkun verran, jolloin reuna asettuu napakammin päätä myöten. Siitä huolimatta reuna jää löysäksi takaa, kuten kuvasta näkyy. Kuvasta muuten näkyy myös, että kokeilin pipoa märkänä päähän. Se tuntui selässä hyvin ikävältä sitten myöhemmin.
Onko olemassa mitään keinoa saada tuota reunaa kutistumaan enemmän kuin muut pipon osat? Eikös huopumisessa ole joku tietty taso, jonka jälkeen villa ei enää huovu? Mistä tuo aaltoiluongelma oikein johtuu? Mitä ihmettä tuolle nyt voi enää tehdä, jos reunojen aaltoilua ei saa aisoihin? En keksi muuta kuin ommella reunaa jonkun verran kokoon (sen verran, mitä nyt kiinnitin soljella) ja peittää rumahinen ompelukohta jollain, vaikka huovutetulla kukkasella.
Nyt on vähän mälsä olo. Olisikohan pipo ollut sittenkin kivampi tuollaisena löysänä ja nauhan kokoamana?
En ole aiemmin huovuttanut valmiiksi kudottuja juttuja, pelkkää villaa vain, eikä minulle ollut ihan selvää, että miten homma helpoimmin lähtisi liikkeelle. Päätin kumminkin, että huovutan pipoa käsin enkä koneessa, jotta voisin hallita huopumista paremmin.
Yritin ensin huovuttaa pipoa levynä hieroen sitä käsillä pyörivin liikkein, mutta pipo vain venyi meduusamaisesti. Pelkäsin, että jos jynssään liikaa, lopputuloksena on puoliympyrän muotoinen kiinteä levy, joten aika pian siirryin perinteiseen vanuttamiseen saippuavedessä. Huopumisen alkamiseen meni aika pitkä aika, puoli tuntia jopa, ja alun varovaisen venyttelyn jälkeen päädyin hankaamaan pipoa oikein kunnolla.
Suurin osa piposta huopui todella nätisti, jopa päälaki, jonka huopumista olin etukäteen epäillyt - ajattelin nimittäin, että se ei huopuisi tasaisesti. Pipon hieno neuletekstuuri katosi, mutta minkäs sille voi.
Mutta pipon reunat. Niistä tuli aaltoilevat, ja muodoltaan pipo muistuttaa lähinnä tulppaania. Yritin huovuttaa reunoja erityisen paljon siinä toivossa, että ne kutistuisivat muuta pipoa enemmän, mutta luulen että aaltoiluongelma vain paheni. Olen aiemminkin painiskellut huovutettavien asioiden reunojen aaltoiluongelman kanssa, mutta tämä aaltoilu on voimakkainta tähänastisista kokemistani.
Lopputuloksena on se, että kun pipon laittaa päähän, sen reuna löpsöttää niin paljon, ettei reuna pysy taitettuna. Keräsin sitä ylimääräistä löpsöttävää reunaa soljella jonkun verran, jolloin reuna asettuu napakammin päätä myöten. Siitä huolimatta reuna jää löysäksi takaa, kuten kuvasta näkyy. Kuvasta muuten näkyy myös, että kokeilin pipoa märkänä päähän. Se tuntui selässä hyvin ikävältä sitten myöhemmin.
Onko olemassa mitään keinoa saada tuota reunaa kutistumaan enemmän kuin muut pipon osat? Eikös huopumisessa ole joku tietty taso, jonka jälkeen villa ei enää huovu? Mistä tuo aaltoiluongelma oikein johtuu? Mitä ihmettä tuolle nyt voi enää tehdä, jos reunojen aaltoilua ei saa aisoihin? En keksi muuta kuin ommella reunaa jonkun verran kokoon (sen verran, mitä nyt kiinnitin soljella) ja peittää rumahinen ompelukohta jollain, vaikka huovutetulla kukkasella.
Nyt on vähän mälsä olo. Olisikohan pipo ollut sittenkin kivampi tuollaisena löysänä ja nauhan kokoamana?
posted by Jatulintarha at 01:11
2 Comments:
Minä sain yhden onnettoman piponreunan paremman näköiseksi ompelemalla ompelulangalla reunaan ihan tavallisia (suht. lyhyitä)harsinpistoja niin, että lanka "kursi" pipon reunan sellaiseen kokoon kuin halusin lopputulokseksi. Sitten huovutus. Minä varmaan heittäisin pipon pesukoneeseen ja toivottaisin onnea ;o)
Varmaan jossain vaiheessa villa ei enää huovu enempää, mutta siihen voi tuosta pisteestä olla vielä melko pitkä matka. Tehdastekoiset huopikkaatkin nimittäin kehotetaan ostamaan vähän väljinä, sillä ne saattavat käytössä kostuessaan kutistua hieman.
Lähetä kommentti
<< Home