Se pakollinen vauvanpöksypostaus

Käsityöblogeja lukiessani olen tullut siihen tulokseen, että on liki mahdotonta pitää käsityöblogia, jossa ei olisi yhtään vauvanpöksyihin liittyvää postausta. Oma panokseni vauvanpöksykeskusteluun tulee tässä.


En suinkaan ole hankkimassa vauvaa (ikinä), mutta läheisyydessä olevat ihmiset poksauttelevat lapsia niin tiheällä tahdilla, ettei enää pysy perässä. Alkukesästä kuulin, että siskoni yrittää kihlattunsa kanssa toista lasta, ja viikko sitten tuli uutinen, että TOINEN siskoni on raskaana, niin ikään toisen lapsen tiimoilta. Raskaus on puolivahinko, mutta ilahduttava silti. Tämän alunperin lasta suunnitelleen siskon vauvauutisia vielä odotellaan. Lisäksi yhdellä vanhimmista ystävistäni on laskettu aika ensi viikolla.


Oheiset hahtuvapöksyt eivät kuitenkaan ole kummallekaan odotettavista olevista vastasyntyneistä, vaan kudontataidottoman kaverini puolitoistavuotiaalle. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun tein hahtuvalangasta mitään, ja tunteeni on vähän ristiriitainen. Toisaalta lanka on viehättävän pehmeää, ja valmis neulepinta kivan pörröistä. Toisaalta taas se hemmetin lanka katkeilee todella helposti. Lankaa ei tarvitse kuin nykäistä kerältä vähän railakkaammin, niin se on katki. Onneksi katkenneen kohdan kanssa ei tarvitse ruveta temppuilemaan solmujen kanssa, vaan riittää että asettaa katkenneet langanpäät kohdakkain ja jatkaa kutomista.

Kudoin pöksyjen housuosan valmiiksi jo viikko sitten, mutta lahkeiden ähräämisessä meni sitten pitempään. Ensimmäisen lahkeen jouduin purkamaan monta kertaa, sillä ensin kudoin epähuomiossa lahkeen sileästä neuleesta enkä yksi oikein yksi nurin -joustimesta. Purin koko lahkeen, sillä luodut silmukat eivät pysyneet ehjinä. Kun loin uudet silmukat, sekosin silmukoitten määrässä ja hoksasin sen vasta kun lahje alkoi näyttää helmineuleelta. Ja eikun purkamaan.


Vyötärönauhan kanssakin tuli ongelma. Punoin suurella vaivalla nyörin hahtuvalangasta ja värttinällä kehräämästäni ruskeasta villalangasta. Ehdin punontaa aloittaessa miettiä, että "nyt ei parane nykiä, sillä nyöriä punoessa ei katkennutta lankaa niin helposti korjatakaan", kun sitten nykäisin ja katkaisin... Nyörin punominen erilaatuisista langoista oli hankalaa, mutta lopputulos on oikein kaunis. Harmi vain, että nyöri on liian paksu, sitä ei voi pujotella resoriin. Resori taitaa vaatia litteän silkkinauhan tai kuminauhan. Jätin siis nauhan laittamatta ja kysyn kaverilta, että millaisen kiristyssysteemin se pöksyihin haluaa.

Kutonen vielä parit hahtuvapöksyt, kun kerran alkuun pääsin. Vastasyntyneen kokoiset pöksyt valmistunevat vieläkin nopeammin. Pitää käydä ostamassa lisää hahtuvalankaa ja kysyä kaverilta, josko hän luovuttaisi näistä valmistuneista pöksyistä jääneet jämät vastasyntyneiden pöksyjen resoreita varten.

Ai niin, tein pöksyt Ruskovillan ohjeilla.