Pieniä säätöjä

Olen parin viime viikon aikana tehnyt kaikenlaista pientä käsitöihin liittyvää, mutta en vain ole osannut pitää niitä tarpeeksi suurina asioina, jotta niille kannattaisi uhrata blogimerkintää. Uusi koti näyttää vaativan jotain pientä säätämistä liki päivittäin. Ja niinpä sitten, hupsis, onkin kulunut melkein kolme viikkoa edellisestä merkinnästä.


Elokuun alun värttinöinnistä innostuneena ajattelin aloittaa kunnianhimoisen projektin, eli kehrätä värttinällä tarpeeksi villaa neulakinnaslapasia varten. En tiedä, onko projektilla mitään mahdollisuutta onnistua, mutta päämäärä on hyvä pitää korkealla. Yhtenä kauniina iltana istuskelin nurmella karstaamassa, mutta parin tunnin karstaamisen jälkeen korin pohjalla on vain pieni kasa hahtuvaa. Pitää kuitenkin yrittää saada karstattua mahdollisimman paljon ennen kuin ilmat kylmenevät, kori täyteen ainakin. Karstatessa villoista nimittäin irtoaa roskaa, joka ei ulkona haittaa, mutta sisällä aiheuttaisi hirveän siivon. Eikä se lampaanhaju olohuoneessakaan tietenkään mikään eteerinen sisustuselementti ole.


Tänään sain vihdoin ja viimein valmiiksi keittiön verhot, joita olen näperrellyt pienesti useampana iltana. Yhtenä iltana leikkelin kankaita, toisena siksakkasin reunoja ja silitin ja nyt sitten vihdoin sain verhot ikkunaanlaittokuntoon. Vanhasta verhosta tuli paneeliverhot, ja pieni kaitale kangasta jäikin. Siitä tulisi kiva pöytäliina, jos vain löytäisin samanoloista kangasta reunoille, sillä pelkkä kaitale on liian kapea. Harmittavaa kyllä, paikallisista kangaskaupoista, niistä kolmesta jossa olen käynyt, ei moista löydy.

Kävin myös kuolailemassa erilaisia asioita käsityöliikkeissä. Sorruin yhteen kerään liilansävyistä sukkalankaa, sillä jeskamandeera, minähän tarvitsen uudet villasukat talveksi. Olen kuitenkin ylpeä siitä, etten sortunut mihinkään muuhun, vaikka huovutusvillat ja samettinauhat olivatkin kovin houkuttelevia. Haluaisin tehdä samettinauhoista sellaisen korinpohjapujotellun sohvatyynyn, mutta pitäisi tehdä aika paljon keskeneräisiä projekteja alta pois, ennen kuin voisi itselleen moisen ilon suoda.