Lehtiä Japanista

Tilasin pari lehteä Japanista, ja ne saapuivat eilen. Toinen on kaavoja sisältävä Gosurori-lehti, ja toinen gosurori-muotia käsittelevä muotilehti Gothic & Lolita Bible, jossa on niin ikään yksi kaava-arkki, mutta vähemmän kaavoja. Molemmat ovat ehkä enemmän inspiksen tarjoajia kuin varsinaisesti ompeluohjeita, koska japanilaiset kaavat ovat, kröhöm, tarkoitettuja hieman pienemmille yksilöille kuin minä. Tai 95% länsimaalaisista naisista. Normaalisti olen kokomitoitukseltani S tai M, vaatekappaleesta riippuen, mutta japanilaiskaavoissa tutut kirjaintunnukset eivät päde: LL-koko on tarkoitettu ihmisille, jotka ovat 164 cm pitkiä ja joiden vyötärönympärys on 76 cm. Sen suurempia kaavoja ei kaava-arkkeihin ole merkittykään.

Saahan kaavoja aina suurennettua, mutta luulen että osa noista ihanista vaattehista ei yksinkertaisesti näyttäisi hyvältä normaalikokoisen naisen päällä. Ne, jotka näyttävät, ja jotka haluan tehdä, pitää sitten tehdä suurentamalla kaavoja ja vertaamalla niitä länsimaisiin vastaaviin kaavoihin. Mutta tosiaan, enemmän haen ideoita vaatteiden tekoon kuin selkeitä ompeluohjeita ja käyttökelpoisia kaavoja.

Sinänsä voisi olla ihan jännä tehdä joku vaate ihan puhtaasti noista otettujen kaavojen mukaan ja katsoa kuinka käy. Osaan japania jonkun verran, ja pystyn lukemaan tekstiä, jos on sanakirja vieressä, mutta ompeluohjeiden tulkkaaminen olisi aika paljon hurjempi haaste kuin vaikkapa sarjakuvan lukeminen.

Kävin ostamassa lisää pitsiä tänään: työn alla on Lindexistä 70% alennuksella ostamani samettijakku, joka on kaksi numeroa liian iso. Ostin sen voidakseni fiksata siitä tuollaisen gosurorityyppisen jakun, jossa on pitsiä kauluskäänteissä ja hihansuissa ja nyöritys selässä. Nyöritys kasaa jakkua juuri sen verran, että se on sopiva päällä. Pitsiä oli kyllä ennestään tarpeeksi, mutta kahdessa pätkässä, jotka ovat sen mittaisia, ettei pitsien saumakohtaa saa piilotettua sopivasti mihinkään. No, eiköhän pitsille aina käyttöä löydy.